Tulivat valmiiksi nämä karjalaiskintaani, joiden malli on otettu talteen Virolahdelta. Kintaiden suussa olevasta kierreraidasta laitoin joku aika sitten ohjeet blogiini, niin silloin kirjoitin että vaikeata tulee olemaan, sillä joudun kuljettamaan kolmatta lankaa peukalokiilassa. Ei tuo langan kuljetus tuossa kiilassa ollut vaikeaa, mutta kiilan saaminen oikeaan paikkaan ja suoraan, se oli vaikeaa. En kyllä enää yhtään ihmettele, miksi kirjolapaset jätetään ilman peukalokiilaa. Virheitä lapasissa on paljon, oikean puolisen peukalon tein ensiksi, se kikertää ja sitten neulekuvion saaminen peukalon alle taas ehjäksi oli vasemmanpuoleisen ongelma. Mutta käyttökelpoiset ja lämpimät niistä tuli ja neulos on niin kotoista, mummoni villahuivi tulee mieleen. Lankana on Pirtin kehräämön kampavillaa 110 tex x 4, pohja luonnon mustaa ja oranssi väri on veriseitikin jälkiliemestä ja vihreän keltainen kasviseoksesta, jossa oli horsmaa, raparperiä ja vielä jotain muuta ja lopussa rautapuretus.
Se on sitten lapaskuun viimeinen päivä. Täällä on ollut oikein kotoisen mukavaa. En varmaan olisi ryhtynyt ilman lapaskuuta vaikeisiin neuleisiin, joten paljon olen oppinut tänä aikana. Lapasten neulominen myös jatkuu, teen joululahjoiksi niitä lisää, tuplalapaset aikuiselle Ja sitten noita Matleena esittelemiä kennomaisia lapasia. Niistä tulevat kuvat vasta joulun jälkeen blogiini.
Kiitos järjestäjille ja kanssa neulojille!
Leena
1 kommentti:
Nätit ja niin tutunoloiset kintaat, meillä niitä on useampikin pari. Täytyyhän se karjalaistaustaisella kyseiset kintaat ollakin.
Lähetä kommentti